Kustannustehokkuuteen tähtäävä liiketoiminnallinen ajattelu vahvistui 1990-luvulla, jolloin siirryttiin tilaaja-tuottaja-malliin, ja vuonna 2009 perustettiin itsenäinen tuottajaorganisaatio Helsingin rakentamispalvelu, joka otti käyttöön nimen Stara. Tuolloin myös tilaaminen ja tuottaminen eriytettiin. Vuonna 2017 Stara siirtyi osaksi Helsingin kaupungin uutta toimialarakennetta, jossa kymmenet virastot yhdistyivät. Starasta tuli rakentamispalveluliikelaitos.
Haastattelimme Staran toimitusjohtajaa Timo Martiskaista sekä kaupunki-infran kunnossapidon vastaavaa yksikönjohtajaa Sami-Petteri Mäkistä ja kysyimme, miten voimme varmistaa kaupunkiympäristön säilymisen ehjänä ja toimivana.
Timo Martiskainen (TM): Kaupungin hoidosta Staran palveluita oli kolme vuotta sitten 75%. Nyt lukema on 47%. Tämä on seurausta kustannustehokkuuden hakemisesta. Se on johtanut siihen, että kaupunki ostaa lisääntyvissä määrin palveluita yksityisiltä toimijoilta.
Virheitä syntyy, kun ei ole syvällistä ymmärrystä paikasta. Staran käsityksen mukaan voisimme huolehtia kaupunkipuiden hoidosta koko kaupungin alueella, sillä osaaminen ja paikallistuntemuksemme ovat korkealla tasolla.
Sami-Petteri Mäkinen (SM): Staralla hiljaista tietoa on kertynyt yli sadan vuoden ajalta. Väkeä on talossa jopa kolmannessa polvessa, ja osaamista menee paljon suvussa.
Staralla on tietoa myös poikkeustilanteista sekä paikallistietoa, jota ei välttämättä löydä kaupungin kartoista.
Esimerkiksi Pasilan ratapihan maanalaisia kaapeleita, joiden sijaintia ei voitu paikantaa kartoista, mutta Staran työntekijät tiesivät kaapeleiden sijainnit.
TM: Kansainvälisillä kaupunkimetsäfoorumeilla käydessäni tajusin, mikä merkitys kaupunkivihreällä on. Kaupunkimetsät ovat ainutlaatuisia paikkoja. Puiden hakkuut pitäisi miettiä tarkkaan: jokaisen kaadetun puun tilalle tulisi istuttaa kaksi uutta. On harmillista, että luonnon monimuotoisuus nähdään Suomessa usein taakkana. Kaupunkivihreän ja puiden lisäys torjuu ilmastonmuutosta parhaimmillaan.
SM: Nykyään halutaan nurmikoiden sijaan luonnontilaisia alueita, mikä on itsessään hyvä asia. Työmäärä villien niittyjen hoidossa on kuitenkin suuri ja täten myös kallista.
Kaupunkiluonnossa on myös otettava huomioon luontotyyppien mukana tulevat lukuisat lajit. Luonnonmukaiset alueet, kuten niityt, ovat punkkien näkökulmasta hedelmällisiä paikkoja.
TM: Kaupunkimetsät ovat Staran osaamisen ytimessä. Meillä on alueellisia arboristeja, joilla on perusteellista tietoa yksittäisistä paikoista. Puut elävät vuosikymmeniä, joten hoitoa ei voi perustaa vaihtuville, kolmen tai neljän vuoden sopimuksille: meidän tulisi välttää sitä, että sekä urakoitsija että tekijät vaihtuvat tiuhaan.
Kaupunkimetsien hoidossa on myös aina oltava turvallisuusnäkökulma mukana. Esimerkiksi poppeli ja hopeapaju ovat myrskyherkkiä puita. Nykyään tuhoja tekevät lisääntyvästi tuholaishyönteiset. Keskuspuistossa kuusijäärä ja kirjanpainaja nakertavat puita. Näiden hyönteisten levinneisyys puustossa pitää kartoittaa. Kaatumisvaarassa olevia lahonneita ja hyönteisten syömiä puita ei voida jättää yleisille alueille kaupunkimetsiin.
SM: Sääilmiöissä nähdään toki jatkuvuutta, joten joihinkin ajankohtiin osataan varustautua ennalta. Esimerkiksi loppiainen on monena vuonna ollut talvimyrskyn ajankohta. Säässä koetaan nykyään kuitenkin myös suuria ääripäitä, ja tulvat ovat yleistyneet. Tällöin kaupungin viemäriverkosto saattaa täyttyä. Brahen kentällä on monena vuonna ollut vesikerros, jossa on lillunut viemäreiden jätevesiä.
TM: Kaupungin viemäriverkostot ovat vanhimmillaan lähes 100-vuotiaita. Hulevesiviemäristökin on rakennettu pääosin 1960-luvulta kaupungin kasvaessa. Tänä päivänä on tilanne, etteivät ne enää riitä sadevesien hallinnoimiseen. Kahden vuoden takainen Amsterdamin tulva, jolloin vettä satoi kahdessa tunnissa yli puoli metriä, on esimerkki siitä, millaista tuhoa tulvat voivat saada aikaan. Tulvantorjuntaan, hulevesi- ja viemäriverkostojen parantamiseen pitäisi saada lisää rahaa.
SM: Tulvatilanteet ovat hyvä esimerkki Staran valmiudesta kehittää toimivia keinoja yllättävien sääolosuhteiden sattuessa. Tulvatilanteessa pelastuslaitos ottaa vastuun, ja merenpintaa lähellä olevat paikat, kuten Kauppatori tai Vartioharju, suojataan hiekkasäkeillä. Kehitimme Staralla tehokkaan vastauksen pelastuslaitoksen tarpeisiin: tulvavallien hiekkasäkit tehtiin Staran hiekoitusauton kuupalla. Kalusto oli jo olemassa, sillä hiekan levitys kaduille on Staran perushoitotoimenpiteitä.
SM: Sääilmiöissä nähdään toki jatkuvuutta, joten joihinkin ajankohtiin osataan varustautua ennalta. Esimerkiksi loppiainen on monena vuonna ollut talvimyrskyn ajankohta. Säässä koetaan nykyään kuitenkin myös suuria ääripäitä, ja tulvat ovat yleistyneet. Tällöin kaupungin viemäriverkosto saattaa täyttyä. Brahen kentällä on monena vuonna ollut vesikerros, jossa on lillunut viemäreiden jätevesiä.
TM: Kaupungin viemäriverkostot ovat vanhimmillaan lähes 100-vuotiaita. Hulevesiviemäristökin on rakennettu pääosin 1960-luvulta kaupungin kasvaessa. Tänä päivänä on tilanne, etteivät ne enää riitä sadevesien hallinnoimiseen. Kahden vuoden takainen Amsterdamin tulva, jolloin vettä satoi kahdessa tunnissa yli puoli metriä, on esimerkki siitä, millaista tuhoa tulvat voivat saada aikaan. Tulvantorjuntaan, hulevesi- ja viemäriverkostojen parantamiseen pitäisi saada lisää rahaa.
SM: Tulvatilanteet ovat hyvä esimerkki Staran valmiudesta kehittää toimivia keinoja yllättävien sääolosuhteiden sattuessa. Tulvatilanteessa pelastuslaitos ottaa vastuun, ja merenpintaa lähellä olevat paikat, kuten Kauppatori tai Vartioharju, suojataan hiekkasäkeillä. Kehitimme Staralla tehokkaan vastauksen pelastuslaitoksen tarpeisiin: tulvavallien hiekkasäkit tehtiin Staran hiekoitusauton kuupalla. Kalusto oli jo olemassa, sillä hiekan levitys kaduille on Staran perushoitotoimenpiteitä.
TM: Vuosaaren satamassa Helsingin kaupunki teki suunnitelman diversiteetin siirrosta rakennettavalle Vuosaaren mäelle. Vuonna 2003 aloitetun maisemointiprojektin seurauksena muun muassa harvinaisia koppakuoriaisia siirtyi mäelle, Vuosaarenhuipulle. Hanketta veti Staran pitkäikainen luontotarhuri Jukka Toivonen yhdessä kesätyöntekijöiden kanssa.
SM: Talvipuutarha on ollut Staran hoidossa alusta asti, vuodesta 1893. Stara on hoitanut ruusutarhaa siitä lähtien, kun kasvit istutettiin vuonna 1924 osaksi Svante Olssonin suunnittelemaa geometrista puutarhaa.
TM: Lisäksi koulujen pihojen hoito on esimerkki kulujen kasvamisesta, jos huoltoa ei tehdä. Helsingissä yksittäiset koulut säästivät pihojen viheralueiden hoidossa, ja viidessä vuodessa kaikki kasvillisuus oli kuollut. Sitten tehtiin iso ja kallis remontti. Jatkuva huolto olisi ollut halvempaa.
SM: Rakennusten korjaamisessa ollaan menty kertakäyttökulttuuriin. Kunnossapito on ensisijaista, seuraavaksi tulee hoito ja vasta sitten korjaus. Peruskorjauskierto on nopeutunut Suomessa, ja nykyään myös puistojen peruskorjaus tehdään jo 30 vuoden päästä.
TM: Olen ollut Staralla tässä tehtävässä 14 vuotta ja alusta asti korostanut, miten tärkeää huoltohenkilökunnan läsnäolo olisi jo suunnitteluvaiheessa ja materiaalien valinnassa. Haluaisimme saada Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ymmärtämään hoidon ja kunnossapidon merkityksen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaupunkiympäristöön ollaan satsaamassa lisää. Näin kerrotaan kesäkuussa julkaistussa ehdotuksessa uudeksi kaupunkistrategiaksi. Se näyttää hyvältä kaupunkilaisten näkökulmasta ja Stara on valmis toteuttamaan kaupunkivihreän lisäämiseen kohdistuvia hankkeita.
SM: Olen ollut Staralla vuodesta 1990 ja huomannut, että matka suunnittelupöydältä Staran tekijöille on pitkä. On myös kohteita, joissa maisema-arkkitehdille ei makseta ainoastakaan tonttikäynnistä. Kaavoituksessa ei kysytä hoitajilta eli Staralta. Suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon kaupunkitilan hoitajat. Heillä on tietoa hoidon vaatimasta työmäärästä sekä kustannuksista.
TM: Ymmärrämme tarpeen tehostaa. Viherpuolella kevätsiivouksessa yksi ihminen tekee kyllä lehtipuhaltimella viiden haravoitsijan työt. Loputtomiin ei voida kuitenkaan tehostaa työntekoa.
SM: Vaaditaan hoitamaan halvalla, mutta hoitokohteet ovat kaikki räätälöityjä. Esimerkiksi Stara hoiti Esplanadin kokeilun, josta kysyttiin, miksi sen toteuttaminen oli niin kallista. Jouduimme vastaamaan, että tämä on käsityötä.
TM: On muistettava, että kaupungeissa on olemassa halvan hoidon kohteita sekä ykkösprioriteetin kohteita. Annalan kartanon alueella puolen hehtaarin hoito maksaa saman verran kuin muualla 15 hehtaaria. Kun Biden tuli kylään, maalattiin betoniporsaatkin. Stara kaupunkiliikelaitoksena ei voi kuitenkaan päättää, että jokin onnistuu. Loppujen lopuksi ratkaisut kaupunkiympäristössä ovat arvovalintoja: mistä halutaan maksaa?
Juha Prittisen Helpon hoitamisen perusteet kartoittaa huollon näkökulmasta, mitä erilaiset ratkaisut maksavat.
Outi Tahvosen Hiiliviisas kaupunkivihreä auttaa ymmärtämään huollon hiilijalanjälkeä.