VOKAL
PROJECT
CONTENTS
BOOK

TUTKIMUSTULOKSET

Keskeistä hankkeessa tehdyille haastatteluille oli toive paremmasta vuorovaikutuksesta kaupunkikehityksen toteutustapaan, jossa valmiita – tai valmiin näköisiä – suunnitelmia esitellään siinä vaiheessa, kun suunnittelun keskeiset kehityslinjat on jo tehty. Kaupunkilaisten ottaminen mukaan kaupunkikehitykseen voi tapahtua monella eri tavalla. Näitä ovat 

1. Asukasyhdistysten ja järjestöjen huomioiminen suunnitteluprosessin jokaisessa vaiheessa, alun valmisteluvaihe mukaan lukien
2. Olemassa olevan paikallistiedon hyödyntäminen ja oikeanlainen tulkitseminen (asukkaiden tieto, pitkäaikaisten toimijoiden tieto esim. Stara)
3. Kaupunkilaisaktivistien väliaikaistiloja koskevien toimien huomioiminen suunnitteluvaiheessa (esim. Virhon kunnostustyöt, Villin vyöhykkeen luonnon monimuotoisuutta tukeva työ)

Ruohonjuurikaupunki kerää yhteen hankkeen aikaiset tutkimustulokset paikallisten yhteisöjen mahdollisuuksista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Osana tutkimusta haastattelimme viittä suomalaista toimijaa, jotka hoitavat lähiympäristöään muuttuvassa ilmastossa. Hoivan muodot vaihtelevat vieraslajien poistotalkoista kaavoitukseen vaikuttamiseen ja paikallistiedon keräämiseen. Verkostoiduimme myös paikallisiin yhteisöihin Mellunmäessä. Osallistuimme paikallisten asukkaiden muodostaman Mellunmäki-liikkeen kokouksiin ja tapaamisiin kaupungin edustajien kanssa. Mellunmäki-liikkeen jäsenet tarjosivat myös tutkimuksemme taustaksi arvokasta paikallistietoa. Vuoden 2025 elokuussa osallistuimme Virho ry:n järjestämiin talkoisiin Mellunkylänpurolla ja pääsimme omakohtaisesti osallistumaan puron hoitoon.

Haastattelujen lisäksi keräsimme paikallista tietoa paikallisista sääolosuhteista Mellunmäen metroasemalla järjestetyssä työpajassa. Työpajassa asukkaat jakoivat kokemuksiaan naapurustossa tapahtuvista sään ääri-ilmiöistä suuren pelilaudan ääressä. Työpaja järjestettiin osana Mellunmäen naapurusto päivää yhteistyössä Mellunmäki-liikkeen, Kalliolan Setlementin sekä ME-talon kanssa.

Hankkeen loppujulkaisu kertoo kaupungeissa tapahtuvasta ympäristöliikehdinnästä Mellunkylänpuron tarinan kautta. Puro on vain yksi esimerkki siitä, miten paikalliset yhteisöt voivat hallinnoida ympäristöään ja varautua lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin ja ympäristökriiseihin. Ilmastonmuutoksen edetessä teknokraattisten ja institutionaalisten toimenpiteiden ohella on tunnistettava ruohonjuuritasolta kumpuavat mahdollisuudet. Kalliin infrastruktuurin sijaan kaupunkien tulisikin ehkä sijoittaa resilientteihin yhteisöihin. Ruohonjuurikaupungin tavoitteena on uudelleen asemoida yhteiskunnallista keskustelua ilmastonmuutoksen ratkaisevalla vuosikymmenellä.